Kun itsetunto koettelee – johtajan hiljaiset kriisit
Edellisessä kirjoituksessani käsittelin itsetunnon merkitystä johtajuuden perustana. Moni lukija otti yhteyttä ja kysyi: "Entä kun itsetunto horjuu? Mitä silloin?"
Tämä on kysymys, jonka kanssa työskentelen viikoittain executive coaching -asiakkaideni kanssa – sekä Fortune 100 -yhtiöissä että suomalaisissa organisaatioissa. Totuus on: jokainen johtaja kohtaa hetkiä, jolloin itsetunto on koetuksella. Ero ei ole siinä, tapahtuuko tämä, vaan siinä, miten sen kanssa toimitaan.
Tunnista kriisit ajoissa
20 vuoden kokemuksellani olen oppinut tunnistamaan itsetunnon kriisien klassisia laukaisijia johtajilla:
Epäonnistuminen näkyvässä projektissa. Oli kyse sitten kaupan kariutumisesta, tuotelanseerauksen floppauksesta tai tiimin hajoamisesta – julkinen epäonnistuminen ravistaa itsetuntoa. Erityisesti suomalaisessa kulttuurissa, jossa virheiden myöntäminen koetaan häpeälliseksi.
Ylennys tai roolin kasvu. Paradoksaalisesti onnistuminen voi horjuttaa itsetuntoa. UUusi C-tason rooli tai merkittävä vastuun kasvu tuo mukanaan "huijarisyndrooma" – tunteen, että kohta kaikki huomaavat, etten oikeasti osaa tätä.
Vertailu muihin. LinkedIn on täynnä toisten onnistumisia. Kollegasi sai tunnustusta, kilpailija lanseerasi innovaation, entinen tiimiläisesi on nyt sinua korkeammalla. Jatkuva vertailu syö itsetuntoa hiljaa mutta varmasti.
Organisaatiomuutos. Uudelleenjärjestelyt, fuusiot, uusi johto – kaikki nämä asettavat johtajan uudelleen arvioitavaksi. Tunne "osaanko minä enää tässä uudessa maailmassa" on todellinen.
Mitä aivoissa tapahtuu?
Positiivisen psykologian ja neurotieteen tutkimus kertoo meille, että itsetunnon horjuminen aktivoi aivoissa samat alueet kuin fyysinen kipu. Tämä ei ole mielikuvitusta – se on biologista todellisuutta.
Kun itsetunto on uhattuna, aivojen "selviytymismoodi" käynnistyy. Prefrontaalinen aivokuori, joka vastaa rationaalisesta ajattelusta ja päätöksenteosta, heikkenee. Samalla amygdala, pelkokeskus, aktivoituu. Tämä selittää, miksi itsetunnon kriiseissä teemme heikompia päätöksiä ja reagoimme yliampuvasti.
Viisi konkreettista työkalua kriisin hetkelle
Työskennellessäni asiakkaiden kanssa käytän näitä PERMA-pohjaiseen organisaatiokehitykseen perustuvia menetelmiä:
1. Fakta vs. tarina -erottelu
Kun itsetunto horjuu, aivojemme luoma tarina ottaa vallan. Kirjoita ylös:
Fakta: Mitä todella tapahtui? (Projekti myöhästyi kahdella viikolla)
Tarina: Mitä kerrot itsellesi? (Olen epäonnistuja, en osaa johtaa projekteja)
Huomaat, kuinka raa'asti kritisoit itseäsi tavalla, jolla et koskaan puhuisi tiimiläisellesi.
2. Energia-auditointi
Itsetunto ei ole pelkkä tunne – se on myös energiakysymys. Kun tunnet olosi epävarmaksi:
Kenen seurassa energiasi nousee vs. laskee?
Mitkä tehtävät antavat voimaa vs. vievät sitä?
Milloin päivästä olet parhaimmillasi?
Organisoi elämääsi niin, että kriisihetkellä sinulla on enemmän energiaa antavia elementtejä.
3. Mikro-voitot
Kun isot tavoitteet tuntuvat ylivoimaisilta, palaa perusasioihin. Mitä pystyt tekemään tänään, joka vie sinua oikeaan suuntaan? Yksi puhelu, yksi päätös, yksi keskustelu.
Better Up-asiakkaideni kanssa käytän tätä metodia jatkuvasti. Hajotat ison tavoitteen niin pieniksi paloiksi, että epäonnistuminen on lähes mahdotonta. Jokainen mikro-voitto rakentaa itsetuntoa takaisin.
4. Vertailtasko vai opittaisko?
Kun huomaat vertailevasi itseäsi toisiin, kysy itseltäsi: "Mitä voin oppia tästä henkilöstä?" Muuta kilpailu mentoroinnin mahdollisuudeksi. Kollegasi onnistuminen ei ole pois sinun onnistumisestasi.
5. Puhu ääneen luotettavalle ihmiselle
Tämä on kenties tärkein työkalu – ja se, jota johtajat välttävät eniten. Suomalaisessa kulttuurissa "pärjäämisen pakko" on erityisen vahva. Mutta totuus on: itsetunnon kriisit kasvavat hiljaisuudessa ja pienenevät, kun ne jaetaan.
Valitse yksi ihminen – coach, mentori, kollega tai ystävä – jolle voit puhua rehellisesti. Ei ratkaisujen saamiseksi, vaan kuulluksi tulemiseksi.
Kriisi voi olla käännekohta
Organisaatiomuutoksen hallinnassa erikoistuneena olen nähnyt lukemattomia kertoja, kuinka suurimmat läpimurrot syntyvät kriisien jälkeen. Kun johtaja joutuu kohtaamaan oman haavoittuvuutensa, syntyy mahdollisuus aidompaan johtajuuteen.
Johtaja, joka on käynyt läpi itsetunnon kriisin ja selvinnyt siitä, on:
Empaattisempi muita kohtaan
Rohkeampi myöntämään virheitään
Aidosti läsnä, ei vain roolissaan
Valmis pyytämään apua tarvittaessa
Nämä eivät ole heikkouksia. Ne ovat 2020-luvun johtajan vahvuuksia.
AI ei korvaa itsetuntoa
Kirjoitan usein siitä, miten tekoäly muuttaa työtä. Mutta yksi asia on varma: AI ei koskaan korvaa tarvetta terveelle itsetunnolle. Päinvastoin – kun rutiinitehtävät automatisoituvat, inhimillinen johtajuus korostuu entisestään.
Tulevaisuuden johtajat eivät kilpaile siitä, kuka tietää eniten. He kilpailevat siitä, kuka uskaltaa olla kaikkein inhimillisin – myös epävarmuuksineen.
Lopuksi
Jos tunnet juuri nyt, että itsetuntosi on koetuksella, muista tämä: se ei tarkoita, että olet huono johtaja. Se tarkoittaa, että olet ihminen. Ja ihmisyys – kaikkine haavoittuvuuksineen – on suurin voimavarasi.
Matka kohti terveempää itsetuntoa ei ole suora linja ylöspäin. Se on vuoristorataa, jossa on nousuja ja laskuja. Tärkeintä ei ole, ettet koskaan putoa. Tärkeintä on, että opit nousemaan ylös.